Approximate address: Ullanlinnankatu 5, 00130 Helsinki, Finland

Gustaf Nyström, pääsuunnittelija, Arkkitehti Olli Borg 1977-1978., muu suunnittelija, , rakennuttajat

Designmuseo
Designmuseo. Entinen Taideteollisuusmuseo. Entinen Läroverket för gossar och flickor.; Korkeavuorenkatu 23. Ullanlinnankatu 4. Punanotkonkatu 3.; Helsinki -- Pastori K. T. Broberg perusti vuonna 1883 Suomen ensimmäisen yhteiskoulun, Läroverket för gossar och flickor. Koulu aloitti toimintansa saman vuoden syksyllä Kaivokadun ja Itäisen Heikinkadun eli nykyisen Mannerheimintien kulmassa sijainneessa talossa. Pastori Broberg toimi koulun ensimmäisenä johtajana. Seuraavaksi koulu toimi osoitteessa Bulevardi 7-9, kunnes arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema oma koulurakennus valmistui Korkeavuorenkadun varrelle vuonna 1895. Suomen ensimmäisenä yhteiskouluna Läroverket för gossar och flickor toimi suunnannäyttäjänä muille yhteiskouluille. Rakennus oli edelläkävijä myös kouluhygienian kehityksessä. Luokkahuoneisiin haluttiin hyvä ilmastointi ja paljon luonnonvaloa, minkä johdosta rakennuksen arkkitehtuurin erääksi merkittäväksi elementiksi muodostuivat suuret ja korkea ikkuna-aukot. Ne olivat luonteenomaisia myös uusgoottilaiselle tyylille, jota rakennuksen puhtaaksimuuratut punatiiliset julkisivut edustavat. Sisätilojen arkkitehtuuria jäsenneltiin alun perin koristemaalauksilla, kuvilla ja mietelauseilla. Peruskorjaus ja muutos museoksi, arkkitehti Olli Borg vuosina 1977-1978. Peruskorjaus, 1990-luvulla. Talo valmistui pastori K.T. Brobergin perustaman (1883) Suomen ensimmäisen yhteiskoulun, Läroverket för gossa och flickor taloksi 1895 arkkitehti Gustav Nyströmin piirustusten mukaan. Rakennuksen keskiosa on kolmikerroksinen ja sen sivuosat ovat kaksikerroksisia. Talon julkisivuarkkitehtuurille on ominaista suuret ikkuna-aukot, rappaamattomata tiiliseinät ja uusgoottilaiset yksityiskohdat. Brobergin koulun arkkitehtuurihistoriallinen merkitys selittyy talon alkuperäisen funktion kautta. Rakennuksen uusgoottilainen muotokieli, suuret valoisat huonetilat ja seinien maalauskoristelu muodostavat harkitun kokonaisuuden. Arkkitehti Nyströmin mukaan arkkitehtuurin muodon piti ilmaista rakennuksen tarkoitusta. Hänelle gotiikka oli kansallinen tyyli, jonka vertikaaliset muodot sopivat hyvin kuvaamaan sitä voimaa, jota nuoriso edusti tulevaisuudelle. Koulun luokkahuoneisiin haluttiin hyvä ilmastointi ja riittävästi luonnonvaloa. Suuret ikkunapinnat ja valoisat huoneet olivat tälle arkkitehtuurille ominainen piirre. Talo suunniteltiin aikana, jolloin hygieeniset lähtökohdat alkoivat tulla keskeisiksi koulusuunnittelun periaatteiksi. Rakennus on kouluhygienian kannalta hyvin merkittävä. Sisätilojen arkkitehtuuria jäsenneltiin alun perin koristemaalauksilla. Seinäpinnoille tehtiin myös kuvia ja muistilauseita. Koulu oli monin tavoin aatteellinen edelläkävijä 1800-luvun lopun suomalaisessa koulumaailmassa. Ensimmäisenä yhteiskouluna Suomessa se oli suunnannäyttäjänä myös muille. Koulun perustaja ja pitkäaikainen johtohahmo K.T. Broberg piti koulua kodin laajennuksena. 2 kerrosta, osin 3.

b'1895'

Helsingin kaupunginmuseo hkm.HKMS000005:000011ha